En tiedä johtuuko se omasta tietokoneestani tai omista yhteyksistäni, mutta vuodatus.net sivut toimivat minulla todella, todella hitaasti. Tänään taas kerran minulla oli iltapäivällä hetki aikaa, jolloin olisin kirjoittanut tänne, mutta kone ruksutti ja ruksutti, sivu ei auennut eikä sitä aikaa sitten enää ollut.

Niinpä päätän tämän blogin tähän ja mietin muita vaihtoehtoja. Hei sitten!

-lydette-

Työt ja siivous ovat edistyneet kiitettävästi, mutta olen mussuttanut makeata niin että vatsaan sattuu. Kai se sitten on niin, että pelkään oikeasti, että mitäs nyt, jos kaikki onkin hyvin, jos olenkin saavuttanut sen, mitä aioin. Minun ei edes tehnyt mieli sitä jätskiä ja niitä muroja, mutta söin vain...

Noh, olen silti päättänyt suhtautua edelleen optimistisesti ja usko itseeni. Huomisaamuna olo on jo ok, ja jos sitten pysähtyisin miettimään ennen kuin ahdan itseni täyteen. Lupaan ainakin yrittää. Muuten aikaansaannosteni suhteen voinkin olla aika ylpeä. Vielä on matkaa siihen, että voisin luottaa jonkin oikeasti muuttuneen, tällaisia päiviä tarvitaan siihen vielä paljon. Kun vaan ei olisi näin paha olo tämän mussuttamisen takia....

Olen jämähtänyt paikalleni. Huono juttu, mutta siinä on se hyvä puoli, että en ole taantunut. Kun aloitin tämän blogin, olin koko ajan uppoamassa, nyt olen taas saanut päivärutiineista ja töistä kiinni. Vaikka kämppä on sekaisin, olen edelleen saanut siivotuksi niin, ettei se ole entisestään sottaantunut. Samoin, vaikka työpaperisuma on edelleen suuri, se ei kuitenkaan ole kasvanut, vaan olen suunnilleen sen verran saanut tehdyksi kuin uutta selvitettävää on tullut. Mutta en ole edistynyt niin kuin olisin toivonut, uskoin vakaasti, että tähän mennessä sumat olisi ainakin suureksi osaksi purettu, sekä kotona että töissä. Painokin on ihan ennallaan.

En vain ole oikein päässyt vauhtiin, tietokoneella eksyn pelaamaan jotain nettipeliä ja siinä hurahtaa minuutti poikineen. Teen kyllä mielestäni päivän aikana ihan kiitettävän määrän töitä, samoin kotihommia, mutta en vain saa sitä pientä rutistusta irti, että saisin tämän kaaoksen korjattua. Mistä löytyisi se sysäys, jolla pääsisin liikkeelle?

Kovin hitaasti tämä projekti etenee. Tyytyväinen pitää olla siihen, että ei ole tullut takapakkia. Hissukseen olen työpapereita saanut enemmän ajan tasalle, mutta vielä on matkaa. Koti ei ole vielä siivoontunut, mutta pientä järjestystä alkaa olla havaittavissa, ja mikä parasta, kun aikaisemmin aina sain jotain siivottua, se oli viimeistään seuraavana päivänä vähintään yhtä sekainen kuin ennen siivousta. Nyt olemme onnistuneet pitämään sen tason, mihin on päästy, siitä pitää osata olla iloinen. Aikaa vain on niin kovin rajallisesti! Viikonloppuna sain paljon aikaiseksi, mutta tänään en taas millään saa itseäni vauhtiin. Välttämättömät työt on tehty, mutta muuta en millään jaksaisi. Suklaatakin tekisi mieli... Ehkäpä pieni lepo ja lenkki olisi nyt paikallaan, jos sitten saisi taas uutta puhtia...

-lydette-

Aika tyytyväinen olen itseeni ja siihen, mitä tänään sain aikaan. Hirveän paljon se ei ollut, koska lasten harrastuskuskausten takia iltapäivällä aikaa oli vain pätkä siellä ja toinen täällä. Suklaaseen kyllä sorruin. Varsinainen koetinkivi on sitten huominen, kuinkahan saisin päivän käyntiin heti aamusta.